perjantai 30. toukokuuta 2014

Köpiksen muistiaisia


Oi, mikä ihana loma meillä olikaan Kööpenhaminassa! Kolme täyttä päivää ja kaksi yötä ystävän kanssa oli niin täynnä mukavia hetkiä, keskusteluita ja naurua, että tuntui pidemmältäkin lomalta. Kööpenhamina oli muistojenikin mukaan viehättävä kaupunki (siellä sentään kaksi kertaa 80-luvulla käyneenä), mutta se olikin vielä aurinkoisempi, hauskempi ja rennompi paikka kuin muistinkaan.


Kööpenhaminassa asuva pikkuserkkuni vinkkasi meitä mielettömän upeista kauppahalleista. Torvehallerne on kuin kaksi Helsingin kauppahallia, joiden välissä on torikojuja ja pieniä viinibaareja. Ja nolottaa heti, kun vertaan sitä suomalaiseen kauppahalliin, sillä tunnelma täällä oli aivan toista luokkaa. Ihmiset olivat iloisia ja rentoja ja selvästi nauttimassa elämästään, sen sijaan että suorittaisivat kiireisesti ostoksiaan. Ja mikä oli nauttiessa, kun ostosten lomassa oli mahdollisuus pysähtyä roseeviinilasilliselle, tai suklaamaistiaisille tai vaikkapa lounaalle johonkin lukuisista pienistä ravintoloista.


Äitejä ja isiä oli paljon liikkeellä vaunujen tai rattaiden kanssa, ja itse ilman lapsia lomailleena vaikutti siltä, että perheetkin olivat leppoisalla tuulella. Olisi kiva ajatella, että olisin itse pystynyt samanlaiseen rentoon suhtautumiseen lasten kanssa liikkuessani. 


Kööpenhaminalaiset viettävät uudessa kauppahallissaan aikaa viikonloppuisin ja monella on omat suosikkiputiikkinsa, joista he tekevät ostoksensa. Olimme aivan ihastuneita, kun pikkuserkkuni kertoi heilläkin olevan suosikki liha- ja teekauppansa. Itsehän juoksen lähinnä Prisman hyllyltä toiselle, joten se tuntui hyvin eksoottiselta ajatukselta. Näistä kauppahalleista olisi löytynyt lihan ja teen lisäksi ainakin suklaata, leivonnaisia, leipää, luomuvartalovoiteita, yrttejä, hedelmiä, vihanneksia ja kotimaisia (tanskalaisia) mansikoita. Luonnonmukaisuus tuntui olevan tärkeä arvo miltei joka myymälässä.




Paikallinen oppaamme kertoi myös, että vaikka Köpis on kallis kaupunki, kaksi asiaa siellä on halpaa, nimittäin kukat ja alkoholi. Kukkia emme halunneet viedä lentokoneeseen, joten nautimmekin sitten  hyvillä mielin keskipäivän roseet ja lasilliset todella maistuvien tapaksien kanssa. 



Tapa del Toron lisäksi kauppahallissa oli tarjolla ainakin sushia, italialaista ja paleoruokavalioon sopivaa ruokaa (Siis miten siistiä!, huudahtelin tuon tuostakin). Monella ravintolalla oli aurinkoiset terassit, joilla olisi voinut viihtyä pidempäänkin. Huomionarvoista oli mielestäni sekin, että tanskalaiset eivät tarvitse terassiensa ympärille aitoja ja varoituksia anniskelualueesta. Onkohan siis mahdollista nauttia viinistä tai oluesta ilman välitöntä alkoholisoitumisen vaaraa?  


Torvehallerna on kävelymatkan päässä Strögetiltä, joka on Euroopan pisimpiä kävelykatuja. Itse asiassa  kaikki tuntuu olevan kävelymatkan etäisyydellä, sillä emme tarvinneet bussia tai taksia missään vaiheessa lomaamme. Pyöräilyhän on Köpiksessa valtavan suosittua, mutta se vaatii myös paikallisten liikennetapojen tuntemista, joten jätimme sen sovinnolla paikallisille. 


Kaupunki oli niin positiivinen kokemus, että suunnittelimme heti uutta reissua, johon voisimme ottaa puolisot tai perheet mukaan. Myös kerrottavaa ja kuvia jäi vielä toiseen postaukseen. Nyt jätän teidät näiden herkullisten tapaksien seuraan.



Ihanaa kevätjuhlaviikonloppua kaikille!

Terveisin,
Anna

perjantai 16. toukokuuta 2014

Miniloma pakkaamisesta




Kannoin pari päivää sitten muuttolaatikot sisään niin pääsimme pakaamaan ensi viikon muuttoa varten. Koti on täynnä puoliksi pakattuja muuttolaatikoita ja osittain tyhjennettyjä kaappeja. Vappupallot, partioleirikamat ja Fidaan menevät pussukat sikin sokin solmussa. Onko pakko kestää kaaosta, vaikka tietää, että se on väliaikaista? 

Mä olen tosiaan huonoimmillani sotkussa. Tuntuu, että saman tien pääkin on samanlaista sotkua. Pakenen viime viikkoisiin Tukholman kuviin. (Ja suklaaseen, mutta jos sitä ei haista ja tyhjät käärrepaperit on piilotettu, onko sitä lainkaan syötykään?)



Käytiin Tukholman päivänämme vesibussisightseeingilla. Reitti kulki Djurgårdenin ympäri ja aluksessa oli jokaiselle kuulokkeet, joissa oli selostus myös suomeksi. Isommat lapset jo kuuntelivatkin innostuneina, mutta pienin totesi, että on päivälevon paikka. 



Somat pienet ja isommatkin puutalot tekivät minuun vaikutuksen. Lapset taitavat muistaa lähinnä sen, että ABBAn jäsenellä on koti reitin varrella tai Vasa-laivan uppoamispaikan. 



Ei taida kuitenkaan auttaa siirtää pakkaamista kovin pitkälle. Olen ymmärtänyt, että muuttotalkoolaiset pitävät siitä, että tavarat on etukäteen pakattu. Ehkä vielä yksi työjuttu (ja rivi suklaata) ja otan muuttolaatikon kauniiseen käteeni.

Lämmintä ja aurinkoista viikonloppua!

Terveisin,
Anna


Kirjoittaja on huvilan rakennuttajan puoliso, joka lämmittelee kesän huvilaprojektia varten muuttamalla uuteen kotiin ja karkaamalla sen jälkeen ystävän kanssa minilomalle Kööpenhaminaan.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Istutusideoita Tukholmasta


Loistava Tukholman risteily takana ja paljon uusia ideoita nyt hautumassa. Sää Tukholmassa oli aurinkoinen mutta tuuli purevan kylmä. Sen verran etelämpänä siellä ollaan, että kirsikkapuut olivat täydessä kukassa tai jo ylikin eikä koivuallergikon nenä valunut. 


Vanhan kaupungin kaduilla ei vielä aamusta ollut ruuhkaa ja meidänkin kolmen lapsen, äidin ja mumman seurueelle riitti paitsi tilaa, myös nähtävää. Suosikkiterassiravintolani Le bar Rougen edessä oli tämän kevään puhuttelevimmat istutukset. Mitenköhän meillä hyasintti on ainoastaan joulukukka? Ja jos se nyt on Tukholmassa kevätistutusten pääosassa, montako kevättä myöhemmin niitä nähdään meillä Suomessa?


Muratin ja hyasinttien yhdistelmä oli tosi kaunis. Parasta tietenkin se, että tämä olisi itselläkin toteutettavissa. Muratti tuntuu myös talvehtivan ainakin täällä eteläisessä Suomessa aika hyvin ja sinnittelee vähemmälläkin hoidolla (siis hyvää puutarhahenkilökuntaa on nykyään niin vaikea saada).


Lasten kanssa Tukholman vanha kaupunki on ihana paikka kuljeskella vähän hiljaisempana aikana. Käveltiin rauhakseltaan ja pysähdeltiin välissä ottamaan kuvia ja tutkimaan pikkuputiikkeja. Mä löysin upeat mustat nahkahansikkaat, joissa oli mielettömän hienoa turkoosia tehosteena ja lähtihän jostakin mukaan yksi pehmohirvikin. Se onkin ihan riemastuttavaa, miten ruotsalaiset ovat kääntäneet hirvikannankin matkailuvaltiksi. On meillä paljon opittavaa.


Yhdellä kapealla sivukujalla oli näin kaunis kukkakauppa, Christoffers Blommor. Hiukan rähjääntyneet tikapuut, paljon reiluja laatikoita ja suloinen sekamelska erilaisia kukkia. Juuri sellainen maisema, josta haaveilen meidän huvilan pihamaalle, ehkä aivan siihen tulevan kesäkeittiön viereen. Hortensioita, pioneita ja murattia ainakin.


Pari laatikkoa onkin jo odottamassa. Toinen on nyt lehtikorina, toinen täynnä pyöräilykypäriä. Niitä tosin ei kovin montaa edes tarvita täyttämään yhtä laatikkoa. Pyöräilykypärälaatikko - siinäpä asia, joka vie tehokkaasti ajatukset puutarhaunelmista arkeen. 



Onneksi tähän arkeen mahtuu sekä kypärät että puutarhahaaveet. 

Aurinkoista ja lämmintä viikkoa!

Terveisin,
Anna


Tätä blogikirjoitusta valmisteltaessa käytiin yhdellä (1) Helsinki-Tukholma-Helsinki-risteilyllä, syötiin neljä (4) aikuisten ja kuusi (6) lasten buffet-ateriaa ja uitiin pallomeressä 18-27 kertaa ja todettiin vastikään kohennetun Silja Serenaden raikastunut ilme. Tätä postausta kirjoitettaessa soitettiin useita remonttiaiheisia puheluita ja suunniteltiin tulevien viikkojen työprojekteja sekä selvitettiin kaksi (2) lievää leikki-ikäisten riitatilannetta sekä pidettiin mielessä lupaus kirjoittaa suihkurusketuskutsuista eikä  suinkaan istutuksista. Tämän postauksen julkaisemisen jälkeen syödään Kolmosen synttärijuhla-aterian arkiversio, makaroonilaatikko ketsupilla.

Kirjoittaja on wanna be -puutarhuri, joka ei osaa nimetä useimpia puutarhakasveja ja unelmoi viinitilallisen elämästä Provencessa. 

torstai 1. toukokuuta 2014

Sisävappu!


Aiemmin viikolla uhosin viettävämme vapun visusti sisätiloissa siitepölyn vuoksi. Vappuaaton lyhyttä kävelyä ystävien luokse ja takaisin lukuunottamatta aikuiset ovat onnistuneet tavoitteessa esimerkillisesti (tosin tässä on muutama tunti vielä vappua jäljellä, joten yllätyksiin on varauduttava). Vappuaatto oli oikein iloinen ja äänekäs neljän aikuisen ja seitsemän lapsen kesken!

Lapset, nuo villivarsat, saivat tänään erivapauden ja ovat ulkoilleet sään kylmyydestä ja sateesta huolimatta.




Mä sen sijaan paistoin sillä välin pikamunkit Marttojen ohjeella. Hiivaton taikina oli tosi nopea pyöräyt-tää ja saa erityispisteet siitä, ettei käsiä tarvinnut työntää taikinaan. Paistettaessa munkeista tuli hauskan muotoisia hahmoja. Kokeileva kokki lisäsi sokerin joukkoon nonparelleja, jotka eivät kyllä lopulta py-syneet munkin pinnassa juuri lainkaan. 




Vapun juhlatunnelma ja herkuttelu jatkuu meillä vielä viikonloppuna, kun juhlimme Kakkosen ja Kolmosen syntymäpäiviä. Kunhan munkit on syöty, laitetaan (taas) koti kuntoon ja paistellaan synttärimutakakut ja muut lasten toivomat herkut. Serpentiinit ja ilmapallot saavat hyvällä syyllä jatkaa koristuksena ainakin viikonlopun yli.

Hauskaa loppuviikkoa!

Terveisin,
Anna


Tätä blogikirjoitusta valmisteltaessa ja kirjoitettaessa nautittiin 11 munkkia, 6 lasillista maitoa ja 1 lasillinen simaa (kaupan), soitettiin 3 puhelua, joista yhdenkään aiheena ei kuitenkaan ollut hauskan vapun toivotukset sekä kuunneltiin ainakin seuraavat Edith Piafin kappaleet:

Non, Je Ne Regrette Rien (2 kertaa)
La vie en rose
Milord
Padam Padam
La foule
Paris
Hymne A L'Amour (sekin 2 kertaa)

Kaikki munkkeja syöneet saivat xylitol-pastillit ruokailun jälkeen ja vain 1 jätti toisen munkin syömättä kiusallisen sokerin varisemisen vuoksi. 

Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri, joka uneksii elämästä Ranskassa, mutta remontoi uutta kotia pääkaupunkiseudulla. 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...