torstai 17. huhtikuuta 2014

Count your blessings



Maanantaina oli ihan erityinen päivä: kävin ottamassa itselleni tatuoinnin synttärilahjaksi. Olin sitä jo jonkin aikaa pyöritellyt päässäni ja nyt onnellisuusprojektin myötä ajatus kirkastui. Sanat on mulle ehdottomasti merkityksellisempiä kuin kuvat, joten tiesin alusta saakka, että jos otan tatuoinnin, sen täytyy olla teksti. Pyörittelin mielessä moniakin sanoja ja lauseita ja lopulta päädyin sanaan, joka toimii mulle muistutuksena olla kiitollinen kaikesta siitä hyvästä, jota olen saanut.


Kiitollisuus on ensimmäisiä ja vaikeimpia asioita, joita onnellisuusprojektissani aloin harjoitella. Mulle sopii jokailtainen kiitollisuuden aiheiden listaus ja se on selvästi lisännyt onnellisuuttani viimeisten kuukausien aikana. Halusin kuitenkin vielä konkreettisen muistutuksen siitä itselleni. Tatuoinnin paikkakin on suunniteltu niin, että se on mun luettavissa ja erityisesti silloin kun olen onnellisimmillani eli paljain jaloin joogatunnilla tai hiekkarannalla. 



Tatuoinnin teki aivan mielettömän ihana Sini Pinup Tattoosta. Kyselin etukäteen suosituksia kavereilta ja kun kuulin Sinistä, olin varma, että löysin juuri oikean tekijän. Mulle niin ei olisi sopinut rento koputtelu minkään äijäpaikan ovelle (lähinnä siksi etten ole a) rento tai b) äijä). Sinin kanssa sovittiin asioista etukäteen sähköpostilla, joten mua ei juurikaan pelottanut mennä paikan päälle (varmuuden vuoksi on tietty hyvä vähän jännittää, jos on sen luonteinen ja minähän olen). Pinupin tilat Korkeavuorenkadulla on juuri sopivan tyttömäiset ja Sini niin ystävällinen ja avoin, että tunsin oloni heti mukavaksi ja kotoisaksi. Sini suunnitteli kuvan juttelumme perusteella ja kertoi mitä tuleman piti.  Eka kerta kun oli kyseessä, otin kuviakin muistoksi. 

Siskoni oli etukäteen kuvannut, että tatuointikipu on pahimmillaan kuin ihoa leikattaisiin veitsellä. Siitä en tiedä, ja tokihan se sattui, mutta jos on synnyttänyt, viidentoista minuutin pienen viiltelyn tunteen kestää hievahtamatta. Katsoa en uskaltanut ennen kuin oli valmista, joten oli mukavaa, kun Sini oli laittanut Youtubesta P!nkin videoita pyörimään ja sain ajatuksia vähän muualle.



Olin etukäteenkin tosi innostunut ajatuksesta ottaa tatuointi, mutta sitä ei voi verratakaan siihen iloon ja innostukseen, jota tunsin heti sen jälkeen. Oli valtavan voimaannuttavaa tehdä jotakin iloa tuottavaa vain itseä varten ja olenkin pääosin leijunut seuraavat päivät. Kolmen lapsen äitinä on vuosia tehnyt asioita lasten tai perheen näkökulmasta ja oma elämä on osittain (osittain joo, kokeile kokonaan) ollut paitsiossa. Onnellisuusprojektini tarkoituksenahan on lisätä omaa onnellisuutta ja elää omannäköistä ja täydempää elämää. Tatuoinnin ottaminen oli yksi askel eteenpäin sillä tiellä - ja iso askel olikin!


Dare to be different, dare to be you!

Terveisin,
Anna

7 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Katja <3 Aurinkoista pääsiäisviikonloppua!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Eikö? ;) Voin vilauttaa kun tuossa taas törmätään :)

      Poista
  3. Hieno synttärilahja ja hyvin valittu teksti! Onnea :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Itselleen synttärilahjan antaminenkin kuuluu onnellisuusprojektiini. On parempi antaa itselleen sitä mitä tarvitsee kuin odottaa sitä joltakulta muulta.

      Poista
  4. Yllätyin ensin tosi paljon. Näytti nätiltä ja tarina oli oikein viehättävä. Onneksi olkoon!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...