tiistai 4. maaliskuuta 2014

Univajetta ja onnistumisia


Ajattelin kirjoittaa asunnon myymisestä, valmisteluista ja etenemisestä, mutta lapset tulivat kaikki flunssaan ja olen valvonut pienten yskijöiden kanssa nyt pari yötä enkä saa järkevää lausetta muodostettua. En, Luoja kiitos, muistanutkaan miten raskaita nuo yövalvomiset ovat, vaikka sitäkin meidän perheessä vuosia tehtiin. Parin yön valvomisen jälkeen pää jyskyttää, ajatukset ovat puuroa ja oma nimikin unohtuu. Olen käynyt viikon kalenteria läpi useampaan otteeseen, etten vaan unohtaisi jotain oleellista, niin kuin nyt vaikka kutsuja tai muita töitä. 

Sunnuntaina onnistuneen asuntonäytön ja kutsujen jälkeen sain uskomattoman muistutuksen siitä, että asiat aina luontuu parhain päin, kun siihen vain uskoo. Olin ensimmäistä kertaa täyttämässä uuden  auton pissapoikaa ja ajattelin, että kaipa tämä tavalla tai toisella onnistuu. Samalla hetkellä parkkipaikan ainoaan tyhjään ruutuun mun viereen kaartaa nuori nainen autollaan, hymyilee iloisesti ja kysyy voiko auttaa. Otin tietenkin avun tosi tyytyväisenä vastaan ja tyttö kertoi hämmentävän asiantuntevasti, kuinka  mun kannattaa toimia nyt ja jatkossa. Kiittelin ja ihmettelin tietysti tätä asianhallintaa, jolloin sain kuulla, että tämä pelastava enkeli on ammatiltaan autonasentaja. Siis juuri sillä hetkellä, kun tarvitsin apua auton kanssa, mun avuksi lähetettiin autonasentaja! 



Joten luotan jatkossakin siihen, että asiat aina järjestyy ja saan sen, mitä tarvitsen, kunhan olen valmis ottamaan sen vastaan. Univajeestakin taas selvitään ja jos jotakin sattuisi unohtumaan, sekään ei ole vaarallista. Lasten sairastamisessakin on se hyvä puoli, että he ovat kaikki yhtäaikaa flunssassa ja loppuviikosta voidaan keskittyä taas muihin asioihin. Asuntonäytön lisäksi meillä on ohjelmassa ystävien vierailua ja kyläilyä veljen perheen luona sekä kivoja duuneja. Solsidan-projektikin taitaa edistyä, kun mennään arkkitehdin luo miettimään huvilan asemoimista tontille. Ihanaa, kun on paljon meneillään!

Iloa ja aurinkoa viikkoosi!
Happiness is a state of mind!

Terveisin,
Anna



2 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä tuskallista, kun joutuu hyvistä unista yllättäin keskelle univajetta. Muistelen niin käyneen joskus minullekin. Näin asiantilaan (huonoihin öihin) tottuneena se meneekin paljon vähemmällä vaivalla. Toivottavasti flunssaiset ovat jo parempaan päin. :)

    VastaaPoista
  2. Eiköhän ne taas tuosta. Vielä tuntui pienimmällä olevan kuumetta mutta eipä nämä kai kovin kauaa kestä. Muistelen joskus jonkun vauva-aikana vältelleeni jopa autolla ajamista, kun en muistanut, millä värillä piti pysähtyä ja millä lähteä liikkeelle liikennevaloista. ;) Tilanne on onneksi mennyt parempaan päin.

    Tsemppiä teidänkin öihin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...